Esirippu on revitty – lakkaa odottamasta ulkopuolella
- Henley Samuel
- Apr 20
- 5 min read
Huhtikuuta 20, 2026
Oletko koskaan seissyt oven edessä, käsi kohotettuna koputtamaan, mutta jokin esti sinua koputtamasta? Ei siksi, että ovi olisi ollut ulkopuolelta lukossa, vaan siksi, että jokin ääni sisälläsi kuiskasi: "Sinä et kuulu tänne. Et ole tarpeeksi hyvä astuaksesi sisään."
Tuolla äänellä on nimi. Ja tänään Jumalan Sanalla on siitä jotain voimallista sanottavaa.
Jumala, joka on aina hyvä
Herra on hyvä. Ei vain joskus. Ei vain silloin, kun elämäsi on täydellisesti järjestyksessä. Ei vain silloin, kun olet rukoillut tarpeeksi tai lukenut tarpeeksi Raamatun lukuja. Hän on hyvä jokaisessa tilanteessa, jokaisena vuodenaikana, joka hetki. Tämä totuus on se perustus, jonka varassa tämä sanoma seisoo. Kaikki virtaa Jumalan hyvyydestä sinua kohtaan.
Ja silti niin monet uskovat elävät niin kuin heidän pitäisi ansaita tiensä Jumalan läsnäoloon. He kantavat taakkaa, jota heidän ei koskaan ollut tarkoitus kantaa. He tulevat Jumalan eteen pitkä lista mukanaan siitä, mitä he ovat tehneet tai jättäneet tekemättä, toivoen, että se olisi riittävää. Heprealaiskirje kirjoitettiin juuri tällaisia ihmisiä varten.
Silta kahden maailman välillä
Heprealaiskirje kirjoitettiin sillaksi Vanhan liiton juutalaisen uskonnollisen käytännön maailmasta siihen täyteen Uuden liiton todellisuuteen, jonka Jeesus perusti. Se kirjoitettiin ihmisille, jotka olivat vastaanottaneet Kristuksen mutta olivat yhä juuttuneet vanhaan ajattelutapaan, yhä sekoittaen vanhoja viinileilejä uuteen viiniin. Ja jos olemme rehellisiä, monet meistä ovat tänään samassa tilassa.
"Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin viinileileihin. Muuten leilit halkeavat, viini valuu maahan ja leilit menevät pilalle. Ei, uusi viini lasketaan uusiin viinileileihin, ja niin molemmat säilyvät." Matteus 9:17
Heprealaiskirjeen kirjoittaja saavuttaa yhdeksän luvun syvällisen teologisen selityksen jälkeen käännekohdan.
"Koska meillä siis, veljet ja sisaret, on luja luottamus siihen, että saamme astua kaikkeinpyhimpään Jeesuksen veren kautta" Heprealaiskirje 10:19
Sana "siis" on yhteenvetosana. Se tarkoittaa: kaikki, mitä olemme tähän asti sanoneet, johtaa tähän yhteen johtopäätökseen. Kaikki vertailut Vanhan ja Uuden liiton välillä, kaikki selitykset Jeesuksen pappeudesta, kaikki kuvaukset ilmestysmajasta – ne kaikki johtavat tähän: sinä voit nyt astua sisään rohkeasti.
Ilmestysmajan ymmärtäminen
Jotta voisit arvostaa sitä, mitä Jeesus on tehnyt, sinun täytyy ymmärtää, miltä ilmestysmaja näytti ja mitä Jumalan lähestyminen maksoi Vanhan liiton aikana.
Ilmestysmajassa oli kolme erillistä aluetta. Ensiksi oli esipiha, jossa kansa kokoontui. Siellä eläimet tutkittiin, uhrattiin alttarilla ja poltettiin. Jokainen sinne tullut ihminen kantoi syyllisyyttä – se oli syy, miksi he tulivat. Toiseksi oli pyhä paikka, jonne vain papit saivat mennä. Lampunjalka sytytettiin päivittäin, näkyleipä vaihdettiin ja suitsuketta poltettiin. Tavalliset ihmiset eivät koskaan voineet astua tähän huoneeseen. Kolmanneksi, ja merkittävimpänä, oli kaikkeinpyhin paikka – pyhien pyhin. Vain yksi mies, ylipappi, sai mennä tähän huoneeseen. Ja hänkin sai tehdä sen vain kerran vuodessa, suurena sovituspäivänä.
"Ensimmäisellä liitolla oli jumalanpalvelussäännöt ja maallinen pyhäkkö." Heprealaiskirje 9:1
Kaikkeinpyhimmässä paikassa oli liitonarkki. Arkin sisällä olivat kymmenen käskyä, Aaronin sauva, joka oli puhjennut kukkaan, ja manna-astia. Jumalan varsinainen läsnäolo asui siellä, armoistuimen yläpuolella, kerubien välissä. Ja paksu, raskas esirippu erotti tämän huoneen pyhästä paikasta. Historiankirjoittajat kertovat meille, että tämä esirippu oli kudottu kultalangoista, niin vahvaksi, etteivät kaksi hevosta vetäessään kummaltakaan puolelta voineet repiä sitä rikki.
Vain ylipappi meni sisälle, ja hänkin teki sen suurella pelolla – köysi nilkkaansa sidottuna ja kulkuset viitassaan, jotta jos hän kuolisi sisällä, hänet voitaisiin vetää ulos. Sinne ei voinut vain kävellä sisään. Vaatimukset olivat äärimmäiset. Papiksi palvelemiseen vaadittiin fyysinen täydellisyys. Peseytymisen, uhraamisen ja seremonioiden rituaaleja oli loputtomasti, eikä siitä huolimatta omatunto koskaan täysin puhdistunut.
"Sillä härkien ja vuohien veren on mahdotonta poistaa syntejä." Heprealaiskirje 10:4
Vuosi toisensa jälkeen samat uhrit. Vuosi toisensa jälkeen sama syyllisyys. Laki saattoi näyttää ihmiselle hänen syntinsä, mutta se ei voinut poistaa sitä. Vanha liitto saattoi osoittaa ongelman, mutta sillä ei ollut voimaa ratkaista sitä pysyvästi.
Hetki, jolloin kaikki muuttui
Sitten Jeesus tuli. Ja kun Hän kuoli ristillä, tapahtui jotain, mitä mikään ihmis käsi ei voinut saada aikaan.
"Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä. Sillä hetkellä temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti. Maa järisi ja kalliot halkesivat." Matteus 27:50–51
Ylhäältä alas. Ei alhaalta ylöspäin, niin kuin ihminen sen repisi. Ylhäältä alas. Jumala repi sen. Ihmiskunnan ja Jumalan pyhän läsnäolon välinen este poistettiin – ei minkään meidän tekomme tähden, vaan sen tähden, mitä Jeesus teki.
Esirippu, joka ennen piti meidät ulkopuolella, revittiin rikki Isän rakkauden voimasta, koska Hän tahtoi meidät sisään.
Jeesuksen ruumis oli todellinen esirippu. Hänen lihansa, murrettuna ja lävistettynä, avasi uuden ja elävän tien kaikkeinpyhimpään paikkaan. Vanha tie kulki eläinten veren, rituaalien ja lain kautta. Uusi tie kulkee yksin Hänen verensä kautta. Ja se on elävä tie – se ei koskaan vanhene, sitä ei koskaan tarvitse toistaa eikä se koskaan menetä voimaansa.
Johtopäätös
Ennen tätä kaikkeinpyhin paikka oli suljettu kaikilta muilta paitsi ylipapilta, joka ei hänkään voinut mennä sisään ilman pelkoa ja seremonioita. Nyt Jeesuksen kautta sinulla ei ole vain pääsyä – sinulla on rohkea pääsy. Vanha omatunto, joka jatkuvasti muistutti sinua epäonnistumisistasi, on puhdistettu. Syyllisyys, joka sai sinut epäröimään oven edessä, on pesty pois.
"Astukaamme sen tähden esiin vilpittömin sydämin ja täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta." Heprealaiskirje 10:22
Tämä on Uuden liiton lahja. Jeesus ei vain raottanut ovea sinulle. Hän mursi seinän. Sama Jumala, jonka edessä ylipappi vapisi, on nyt sinun Isäsi, ja Hän odottaa sinua – ei tuomiolla, vaan avoimin käsivarsin.
Lakkaa lähestymästä Jumalaa kuin muukalainen, joka yrittää ansaita pääsyn kaukaisen kuninkaan puheille. Sinä et ole muukalainen. Sinä olet lapsi. Ja Isän ovi ei ole vain auki – siinä ei enää ole esirippua.
Pohdi tätä
Millä tavoin olet lähestynyt Jumalaa syyllinen omatunto mukanasi, ikään kuin Vanhan liiton uhrit eivät olisi koskaan väistyneet jonkin paremman tieltä? Mikä muuttuisi, jos todella uskoisit, että Jeesuksen veri on poistanut syyllisyytesi pysyvästi?
Oletko elänyt hengellisen elämäsi esipihoilla – käynyt läpi uskonnollisia rutiineja sen sijaan, että painautuisit kaikkeinpyhimpään paikkaan ja viipyisit Isän läsnäolossa? Miltä sen muuttaminen näyttäisi?
Rukous
Taivaallinen Isä, kiitän Sinua siitä, että Jeesus repi esiripun ja avasi tien läsnäoloosi minua varten. Julistan, että en lähesty Sinua syyllisyyden kanssa, en häpeän kanssa enkä lista omista suorituksistani kädessäni. Tulen rohkeasti, Jeesuksen veren kautta, kaikkeinpyhimpään paikkaan. Otan vastaan omantuntoni puhdistuksen juuri nyt. Minun syntini on annettu anteeksi, minun syyllisyyteni on poistettu, ja minut on hyväksytty Rakastetussa. En ole Sinulle muukalainen, vaan olen Sinun lapsesi. Kiitos uudesta ja elävästä tiestä, joka ei koskaan vanhene eikä koskaan petä. Jeesuksen nimessä, amen.
Keskeiset kohdat
Heprealaiskirje kirjoitettiin siirtämään uskovat Vanhan liiton ajattelusta Uuden liiton täyteen todellisuuteen, jossa pääsy Jumalan luo tapahtuu yksin Jeesuksen kautta.
Vanhan liiton aikana Jumalan lähestyminen vaati loputtomia rituaaleja, eläinuhreja ja ankaria ehtoja – eikä siitä huolimatta omatunto koskaan puhdistunut pysyvästi.
Kun Jeesus kuoli ristillä, temppelin esirippu repesi Jumalan toimesta ylhäältä alas, ja este ihmiskunnan ja Hänen pyhän läsnäolonsa väliltä poistui.
Jeesuksen veren kautta jokaisella uskovalla on nyt rohkea ja varma pääsy kaikkeinpyhimpään paikkaan – ei oman arvollisuutensa vuoksi, vaan sen vuoksi, mitä Hän sai aikaan.
Syyllinen omatunto ei ole merkki hengellisestä syvyydestä; se on merkki siitä, ettet ole vielä täysin vastaanottanut sitä, mitä Jeesuksen uhri hankki sinulle.
Kaikki tämän blogin sisältö on Henley Samuel Ministriesin omaisuutta. Jos tarvitset lupaa tai haluat tiedustella minkä tahansa materiaalin käytöstä, ota meihin yhteyttä osoitteessa contact@henleysamuel.org.
Jos haluat sukeltaa syvemmälle tähän voimalliseen sanomaan, katso koko saarna YouTube-videoltamme alta.
Comments