Elämä Jumalan Luvatussa maassa

7.tammikuuta  2025 

Älä tyydy erämaahan. Astu maidon ja hunajan maahan.

Oletko koskaan tuntenut itsesi pieneksi haasteiden edessä, kuin heinäsirkka jättiläisten ympäröimänä? 4. Mooseksen kirjan luvut 13 ja 14 muistuttavat meitä siitä, että Jumala ei näe meitä heinäsirkkoina, vaan Hänen lapsinaan, jotka on tarkoitettu suuruuteen ja runsauteen. Tämä hartaus kutsuu sinua pohtimaan Jumalan lupauksia huolenpidosta ja Hänen kutsuaan elää pelottomasti uskossa. Kuljetaan yhdessä tämän voimallisen Raamatunkohdan läpi ja löydetään uudelleen identiteettimme Hänessä. 

Joosua ja Kaaleb: Uskoon perustuva visio 

Pelon ja kapinan keskellä Joosua ja Kaaleb nousivat esiin uskon ääninä. 4. Mooseksen kirja 14 kertoo heidän rohkeasta vastauksestaan israelilaisten epätoivoon: 

Joosua ja Kaaleb repäisivät vaatteensa ja sanoivat: "Maa, jonka läpi kuljimme vakoilemassa, on ylen hyvä maa."  —4. Moos. 14:6-7 

Vaatteiden repiminen oli voimakas teko, näkyvä ilmaus heidän syvästä surustaan kansan epäuskoa kohtaan. Toisin kuin muut, Joosua ja Kaaleb näkivät Luvatun maan Jumalan lupausten, eivät omien pelkojensa kautta. He kehottivat israelilaisia uskomaan Jumalan suunnitelmaan ja julistivat, että maa ei ollut vain hyvä, vaan ylen hyvä. 

Kun israelilaiset pitivät kiinni pelostaan, Joosua ja Kaaleb maalasivat toisenlaisen kuvan toivosta ja runsaudesta. 

He julistivat: 

"Maa, jonka läpi kuljimme vakoilemassa, on ylen hyvä maa. Jos Herra on mieltynyt meihin, hän vie meidät siihen maahan ja antaa sen meille, maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa."  —4. Moos. 14:7-8 

Mikä kontrasti! Siinä missä muut näkivät jättiläisiä, Joosua ja Kaaleb näkivät Jumalan huolenpidon. Israelilaisten "heinäsirkka-ajattelu" vain suurensi heidän rajojaan, mutta Joosua ja Kaaleb muistuttivat maan todellisesta luonteesta, siunauksista tulvivasta maasta, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. 

"Kaaleb antaa toisen kuvan... maidon ja hunajan maa." 

Tämä ei ollut vain kuvaus aineellisesta runsaudesta, vaan kutsu kohdistaa mielikuvitus Jumalan näkyyn. Joosuan ja Kaalebin sanat muistuttavat, että voimme itse valita, mihin keskitymme. Keskitymmekö esteisiin, vai luotammeko Jumalan lupauksiin, joka iloitsee meistä? 

Maidon ja hunajan maa edustaa paitsi huolenpitoa, myös Jumalan uskollisuutta. Vaikka tie näyttäisi epävarmalta, Hänen hyvyytensä lupaus pysyy lujana. 

Pelko vs. usko 

Joosua ja Kaaleb eivät vain esittäneet runsautta, vaan myös puuttuivat pelkoon, joka pidätteli israelilaisia. He kehottivat kansaa olemaan kapinoimatta Jumalaa vastaan ja olemaan pelkäämättä edessä olevia haasteita: 

"Älkää vain kapinoiko Herraa vastaan, älkääkä peljätkö sen maan kansaa, sillä heitä ei ole  meille kuin suupalaksi. Heidän varjeluksensa on väistynyt, mutta meidän kanssa on Herra. Älkää  te heitä peljätkö."  —4. Moos. 14:9 

Tämä oli rohkea julistus. Siinä missä israelilaiset näkivät maan asukkaat voittamattomina jättiläisinä, Joosua ja Kaaleb näkivät heidät jo voitettuina. Miksi? Koska heidän luottamuksensa ei ollut omassa voimassaan, vaan Jumalan läsnäolossa. 

"Sinun ei tarvitse pelätä ympärilläsi tapahtuvia asioita tai olosuhteita, joita näet." 

Pelko vääristää näkökulmaamme, tehden esteistä suurempia kuin Jumalan lupaukset. Mutta usko kiinnittää meidät Hänen totuuteensa, muistuttaen, että Hän on kanssamme. Joosuan ja Kaalebin sanat kaikuvat ajattomana totuutena: voitto ei riipu vihollisen koosta, vaan Jumalan läsnäolosta elämässämme. 

Kun pelko kuiskaa: "Et pysty", usko huutaa: "Jumala on jo tehnyt sen!" 

Epäilyn hetkinä Joosuan ja Kaalebin neuvo on yhä ajankohtainen: 

"Puhu sitä, mitä haluat nähdä, älä sitä, mitä näet." 

Hengellisen Elämän Kolme Vaihetta 

Hengellisessä elämässä on kolme erillistä vaihetta, jotka edustavat eri tasoja uskossa ja luottamuksessa Jumalaan. Nämä vaiheet muistuttavat meitä siitä, missä voimme olla ja minne Jumala haluaa meidät viedä. 

1. Elämä Faaraon Alaisuudessa 

"Kun israelilaiset olivat faaraon vallan alla, heidän elämänsä oli täynnä orjuutta. He raatoivat päivittäin, mutta eivät nähneet lupausten täyttyvän, ei kasvua, ei toivoa. He elivät pelossa siitä, mitä huominen toisi tullessaan." 

Tämä vaihe symboloi orjuuden elämää—pelon, synnin ja tämän maailman taistelujen orjuuttamana. Se on jatkuvan puutteen, sorron ja epätoivon paikka, jossa Jumalan lupauksista ei ole merkkiäkään. Monet jäävät tähän vaiheeseen, pimeyden vallan alle, peläten tuntematonta. Mutta Jumala ei ole kutsunut meitä elämään orjuudessa. 

2. Elämä Erämaassa 

"Erämaassa on aina puutetta, mutta sinulla on juuri tarpeeksi selviytyäksesi. Joka päivä Jumala antoi mannaa, mutta vain sen päivän tarpeisiin. Ei ollut yltäkylläisyyttä, ei ollut ylitsevuotavuutta." 

Erämaa edustaa vähäistä uskoa—elämää ihmeestä toiseen ilman, että astutaan täysin Jumalan lupauksiin. Tarpeet täyttyvät, mutta yltäkylläisyyttä tai pysyvää iloa ei ole. Monet kristityt elävät tässä vaiheessa, käyden läpi uskon rutiineja, mutta eivät koskaan koe Jumalan siunausten täyteyttä. 

"Kuljet ympyrää, tarvitset aina uuden ihmeen selviytyäksesi." 

Mutta tämä ei ole paikka, johon Jumala haluaa meidän jäävän. Erämaa oli israelilaisille väliaikainen paikka, ja sen tulisi olla sitä myös meille. 

3. Elämä Luvatussa Maassa 

"Luvattu maa on huolenpidon, yltäkylläisyyden ja ylitsevuotavuuden paikka. Se on elämä, jossa sinulla on enemmän kuin tarpeeksi, ei vain itsellesi, vaan myös muiden siunaamiseksi." 

Tämä on se elämä, jonka Jumala haluaa meille jokaiselle. Luvatussa maassa Hänen siunauksensa virtaavat vapaasti ja Hänen lupauksensa täyttyvät. Se on uskon, luottamuksen ja Jumalan armon varaan rakentuva elämä. Luvattu maa edustaa paitsi aineellista huolenpitoa, myös hengellistä yltäkylläisyyttä—rauhaa, iloa ja tarkoitusta. 

"Älä jää Egyptiin. Älä tyydy erämaahan. Astu maidon ja hunajan maahan." 

Yhteenveto 

Jumala kutsuu meitä jättämään taakse Egyptin pelon ja erämaan niukkuuden ja omaksumaan Luvatun maan yltäkylläisyyden. Kuten Joosua ja Kaaleb julistivat: "Herra on meidän kanssamme; älkää pelätkö", meidänkin tulee rohkeasti astua identiteettiimme Kristuksessa ja julistaa Hänen lupauksiaan elämäämme. 

Pohdittavaa 

Mitkä "jättiläiset" elämässäsi ovat saaneet sinut epäilemään Jumalan lupauksia? 

Elätkö Egyptissä, erämaassa vai Luvatussa maassa, ja mitä askeleita voit ottaa omaksuaksesi Jumalan yltäkylläisyyden? 

Rukous 

Taivaallinen Isä, kiitos että olet kutsunut minut pois pelosta ja puutteesta Luvattuun maahasi, yltäkylläisyyden ja huolenpidon paikkaan. Julistan, etten kapinoi Sanaasi vastaan, vaan valitsen luottaa lupauksiisi. Koska Sinä elät minussa, en pelkää edessäni olevia haasteita. Pyhä Henki, auta minua ymmärtämään vapaus, elämä, armo ja ylitsevuotavuus, jonka olet minulle valmistanut. 

Jeesuksen nimessä, aamen. 

Tärkeimmät kohdat 

• Vaikka tie näyttäisi epävarmalta, Hänen hyvyytensä lupaus pysyy lujana. 

• Voitto ei riipu vihollisen koosta, vaan Jumalan läsnäolosta elämässämme. 

• Luottamus Jumalaan johtaa yltäkylläisiin siunauksiin, yli välittömien tarpeiden. 

• Julista elämää puhumalla Jumalan lupauksia tilanteeseesi. 

• Älä jää Egyptiin. Älä tyydy erämaahan. Astu maidon ja hunajan maahan. 

Kaikki tämän blogin sisältö on Henley Samuel Ministriesin omaisuutta. Jos sinulla on lupia tai haluat käyttää mitä tahansa materiaalia, ota meihin yhteyttä osoitteessa contact@henleysamuel.org.